Sinä olet kuin lapsi:
ollessasi nälkäinen tai väsynyt,
surullinen tai peloissasi
vaadit lohdutusta piittaamatta,
onko minulla siihen varaa.
Hän on lapsen kaltainen:
osaa innostua ja ihastella,
leikkiä maailmalla,
ottaa minutkin
mukaan leikkeihinsä.
Minä olen lapsi:
kohtele hyvin,
niin en käänny.
Saat edelleen olla maailmani.
Pitää olla aikuinen,
puhua vastuuntuntoisesti,
vain runoissa
mitä vain.
Jäänköhän tästä kiinni?
keskiviikko 12. syyskuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti