Sanat ja rakkaus (kolumni)

Eräs asia, joka allekirjoittanutta on jo pitkään kaikessa uushengellisessä toiminnassa riemastuttanut, on joidenkin tahojen rohkean mahtipontinen tyyli nimetä erilaisia asioita ja ilmiöitä. Termejä luotaessa ei häpeillä näyttää sitä, että käsittelyssä ovat nyt todellakin hyvin syvälliset ja kosmiset asiat.

Taannoin törmäsin netissä mainokseen, jolla University of Metaphysical Sciences halusi tiedottaa olemassaolostaan. Kyseisen opinahjon avulla minusta voisi etäopiskelun myötä tulla esimerkiksi "Doctor of Divinity" tai "Philosopher of Metaphysics". Aluksi olin hyvin huvittunut, mutta pian tajusin, ettei oma akateeminen viitekehykseni ole nimeämispolitiikaltaan ollut niin kovin erilainen. Suomalaisessa yliopistossa voi opiskella tieteitä, joiden nimet perustuvat muun muassa viisauden rakastamiseen (filosofia) tai Jumalaa koskevaan oppiin (teologia).

Myös kurssitarjonta voi ensialkuun aiheuttaa naurunpyrskähdyksiä. Kursseilla on erittäin kiinnostavan kuuloisia nimiä kuten "Shadow Work", "Divination Systems", "Connecting With Angels" tai ihan yksinkertaisesti "Hope". Nämä eivät ole termejä, joita löytyy minun yliopistoni kurssikuvauksista. Vai ovatko? Oman tiedekuntani kohdalla muun muassa ennustaminen tai enkelit saattaisivat tulla kyseeseen. Viimeistään kurssin "Unconditional Love" kohdalla otsani menee mietteliäästi kurttuun. Missä olenkaan juuri törmännyt tuohon termiin?

Vastaus löytyy Tapio Puolimatkan kirjasta Kasvatus, arvot ja tunteet. Puolimatka käsittelee eräässä alaluvussaan ehdotonta rakkautta - käyttäen juuri noita sanoja. Seuraavassa lyhyt lainaus:

Ehdoton rakkaus edistää lapsen tunne-elämän vapautta ja spontaanisuutta, koska lapsen ei tarvitse ansaita vanhemman rakkautta, pyrkiä miellyttämään vanhempiaan ja etsiä heidän hyväksyntäänsä vaan hän voi olla aito ja luottavainen. Voidessaan luottaa vanhempiensa rakkauteen hän voi vapaasti ilmaista tunteitaan. Ehdollinen rakkaus pakottaisi lapsen epäaitouteen, arvaamaan, mitä vanhemmat haluavat, ja muuttumaan turvattomuuden tunteen pohjalta.

Olen lyhyessä ajassa kyennyt näkemään lukuisia terminologisia siltoja löytämäni nettisivun ja omien opintojeni välillä. Pelkästään nimien pohjalta on loppujen lopuksi mahdotonta ottaa yksi asia täysin vakavissaan ja vain nauraa toiselle. Tämä asioiden monitahoisuus on jotain, minkä ajatteleva yksilö tavoittaa maailmasta helposti. Ihminen kategorisoi asioita parhaansa mukaan, etsii sitä merkitystä, joka tekee eron asian A ja asian B välillä. Mutta nimet, sanat joilla asioita päätetään kutsua, ne ovat vain nimiä.

Muutama vuosi takaperin, aikana jolloin mieleni oli turhan usein maassa, otin tavakseni asetella kaiken kosmetiikan kylpyhuoneen kaappiin niin, että tuotteen nimen sijaan kaapin sisään kurkistajaa oli vastassa takaselän tuoteselostus. Mitä lie sekin ollut, jotain hiljaista kapinaa tässä maailmassa, jossa brändit ja imagot, kaikenlaiset vaikutelmat, ovat turhan usein todellista sisältöä tärkeämpiä.

Suosittelen Veloenan viimeöistä.